Täällä ollaan

Vähän meinaa laiskottaa aina välistä tämän blogin suhteen. Lisäksi tuntuu että meinaa kieli mennä solmuun kun pitääkin vaihataa ajatukset taas suomenkielelle.

Se viimeksi mainitsemani Taidekäsityön teoria ja historia-luennolle luettava nivaska olikin på norska :D eli yritin lukea sitä huikeat viisi minuuttia. Opettaja naureskeli juu että onhan se varmaan aika mahdotonta ymmärtää jos ei ole edes ruotsi äidinkielenä. Jopa osa luokkakavereistani oli ihan kahvilla, vaikka ruåttalaisia ovatkin. Luento sen sijaan oli varsin mielenkiintoinen. Käytiin keskusteluita mitä on taide, mitä on design ja mitä on taidekäsityö. Luennot ovat yhteisiä koru- tekstiili- ja keramiikkaopiskelijoille. Opettaja kysäisi yhden keskustelun yhteydessä että mitenkäs on asian laita Suomessa. Popula hymyili ihan varmana siitä etten ole koko luennolla tajunnut sanaakaan. Ai että oli hjuva fiilis nähdä niiden loksahtaneet leuat kun vastasin på svenska että asia on mun näkökulmasta tällai ja tällai. :D Niin hjuva fiilis. Yksi heebo jonka kanssa olin kökköruotsillani jutellut juuri saavuttuani tänne kysäisi luennon jälkeen että taidat sitten ymmärtää aika hyvin. Hähää. Niin taidan.

Nojjoo, nyt on tullut asuttua aikalailla koulussa. Tekniikkakurssit on aika työllistäviä, joten normi koulupäivä venähtää klo 9stä kello kuuteen tai seitsemään. Viimeviikolla loppui siis valukurssi. En muista olenko jo hehkuttanut, mutta oli ehkä paras kurssi ikinä. Ope oli lunki ja ja jos ei jotain muistanut niin ei hättää, tehdään yhdessä. Ja nyt meikä osaa valaa! Oli aika diippi fiilis tiistaina joten suuuuren suunnittelun tuloksena sain viime viikolla aikaiseksi 3 kpl valettuja sydämiä, siis anatomisesti oikeita sydämiä. Veistin ensi muodon tsipasta, halkaisin, tein silikonimuotin, vahamalleja sinikonimuotilla, sulatin vahapuoliskot yhteen ja ja vielä vahasta aortat ja muut valtimot ja laskimota ja sitten vahapuuhun, kipsiin, uuniin, sulatetut hopeat sisään ja vola! Samassa tein kiekulakorun osia valamalla ja nut mulla on kumimuotti vahakappaleita varten, joten korun valmistuksen pitäisi jatkossa sujua sutjakammin. Lisäksi olen jo hahmotellut uutta korua sarjaan. Niin ja ne siemenkodanmuodot jotka valoin toissaviikolla odottavat vielä jatkokehitystä.

Tällä viikolla oli neljän päivän emalikurssi (maanantaisin on siis aina teoriaa tai skiss och tekningiä kuten tällä viikolla). Opettajana oli taas vieraileva korutaiteilija eli tällä kertaa Agnieszka Knap (puolalaissyntyinen). Opella hienoja töitä itsellää ja tapa opettaa emalointiakin oli aika erilainen kuin mitä emalikurssilta odotin. Hän halusi panostaa ilmaisuun, ei niinkään tekniikkaan. Hän opetti perusasiat ja kertoi kuinka puhdasta ja varovaista tilassa pitäisi olla jos haluaa jotain tiettyä saada aikaiseksi. Mutta kun kymmenen ihmistä ramppaa samassa tilassa eikä ole tislattua vettä steriilistä ympäristöstä puhumattakaan ei mitään Faberge-munia väännelläkään. Näinpä kokeiltiin erilaisia värejä, pintoja ja piti yrittää saada valjastettua emali omaan tyyliin/ilmaisuun sopivaksi. Tehtävänä oli valita yksi väri ja tehdä yhdellä värillä koko koru (monochrome). Opettaja ihastui värikkääseen skissikirjaani ja halusi että teen siitä (sen kaltaisen ilmaisultaan) korun, portfolioni on kuulemma aivan liian tunteeton ja design. Noh, aikaa ei ollut paljon ja päivät venyivät pitkiksi ja teinkin sitten melko naiivin ja sarjakuvamaisen korun. Itse en kyl ole siihen tyytyväinen (vaikka opettajan mielestä onnistuin hyvin). Aion siis jatkaa kokeiluja omala ajallani. Ja siihen tarjoutuukin mahdollisuus kun osasto lähtee sinne Saksaan Schmuck09 messuille, minä siis en kun ei ole rahaa, ja minulla on koko osasto käytettävissäni kolme päivää :D. No, yhdelle päivälle suunniteltiin Stiinan kanssa jo jotain reissua jonnekin. Niin, emalista vielä, haluan löytää jonkin keinon emalinkin suhteen että koruista tulisi kestäviä eikä semmoisia mitä joutuu sitten kokoajan varomaan ettei emali mene rikki.

Lisäksi perjantai-iltapäivänä oli hollantilaisen korutaiteilijan luento:

Smyckekonstnären Ineke Heerkens tillhör den yngre generationen av internationella smyckekonstnärer. Hon bor och verkar i Holland där hon också utbildat sig på Gerrit Rietveld Academie. Efter föreläsningen är det öppet för diskussion kring smycken.

Hän kertoi omasta tavastaan työskennellä prosessikuvauksineen ja näytti paljon inspiraatiokuviaan ja miten on niistä lähtenyt ja mihin päätynyt. Prosessi oli ihan mielenkiintoista nähdä, mutta korut eivät kyllä puhutelleet minua yhtään. En vain näe niissä päätä enkä häntää. Luennon jälkeen tuli vähän sellainen fiilis että en minä halua päätyä tekemään vain jotain käsittämättömän näköisiä möykkyjä joissa nyt sattuu olemaan rintaneulamekanismi ja joita esitellään gallerioissa ympäri maailmaa. Toki voin itseäni varten tehdä jotain diipimpiä koruja (kuten sydän-projekti) että saan jotain asioita käsiteltyä ja ulos päästäni mutta että koko urani pykäisin sellaisia. Ennemmin suodatan artsuiluni jonkinmoisen designfiltterin läpi ja teen oikeasti käytännöllisiä, kestäviä ja KAUNIITA koruja (ainakin edes jonkun mielestä). Paskat siitä jos ei nyt satu olemaan arvostettu jossain taidepiireissä. Päivän avautuminen :D

Viime viikonloppuna oli Stiinan tuparit Johannebergissä. Aika suomlaisvoittoisesti mentiin, sillä paikalla oli Stiinan sambo (=avokki) Timo, Stinan kurssikavereita ja niiden kavereita eli 9 suomalaista ja yksi ruotsalainen eli Elle. Kohteliaisuussyistä kaikki puhuivat tietenkin ruotsia. Ellen kanssa olikin mukava rupatella, on myös pähkinöinä matkustamiseen. Tuli puheeksi Granadan reissu ja Elle taas on ollut siellä puolisen vuotta vaihdossa niin siitähän tuli sitten rupateltua pitkät pätkät. Hän aikoo lähteä Etelä-Amerikkaan parin kuun päästä reppureissaamaan. Espanjateeman mukaisesti mentiin (tai osa meistä meni) jatkoille espanjalaishenkiseen baariin, nimeä en muista mutta oli aika lähellä Nefertitiä keskustassa. Tuli jorailtua ja naurettua. Blondeilla käy ainakin flaksi kyseisessä baarissa, miehet iskivät kiinni kuin siat limppuun Stiinaan ja Stiinan opiskelukaveriin joilla oli vaaleat kutrit. Ellen kanssa tirskuttiin ja jorailtiin suht rauhassa :D. Eilen perjantaina istuttiin iltaa taasen täällä meidän keittiössä. Timo, Stiina, Mathi ja meikä. Hieman hiljaista oli, sillä Dominic oli kipeenä, Frankalla ja Iidalla aikainen aamu tänään, Mikaelilla lääkärispippalot tentin kunniaksi, Rosan poikaystävän isä kuoli, joten hän on ollut kotonaan Amsterdamissa jo viikon ja Noemista ei muuten vain kuulunut mitään. Syötiin focacciaa (MINÄ LEIVOIN!), juustoja ja viinirypäleitä ja tissuteltiin. Ja koska Aippa osti viikko sitten kortin Fysikeniin eli paikalliselle salille (1 295 kr/3kk eli 110,5562 eskoa) oli hän duktig flicka ja styrkeyogassa (=voimijooga på finska) aamulla klo 10 :). Maanantaina tuli testattua spinning ja keskiviikkona afrikkalainen tanssi. Huomenna lenkille :)kuten joka sunnuntai. Tälle illalle tarjoutui jo kahdet hipat: ranskalainen naapuri aikoo pitää hippalot meiän köökissä ja suomalainen naapurini Noora kutsui alakerrantytön synttäreille ja baariin eli suomalaisiin hippoihin.. tjaa. Täytynee harkita. Pitäisi työstää Huvudsak-kurssin työtä, palautus ensi keskiviikkona...

No tällaista tällä erää, meikä painelee kahveelle, vi hörs!