Aurinko on nyt paistanut viime suununtaista lähtien ja kevättä on ilmassa. Puistoissa kukat ovat alkaneet heräillä ja eilen näin ensimmäiset sinivuokot (=blåsippa)!!!!
Viime viikolla loppui huvudsak-kurssi, se joka oli siis päällekäin valukurssin kanssa. Phuh, sain taisteltua kurssin kasaan, vaikkakin hiuskoruni ei ollutkaan ihan valmis palautteessa materiaaliongelmien takia. Tein Geisha-tyylisen valtavan hiusneulan/korun yhdistämällä hopeaa ja virkattua lankaa. Ongelmana oli että hopeasta tehtynä runko on liian heppoinen. Palautteessa opettajat ehdottivatkin että tekisin rungon titaanista ja sehän sopii! Virkatut putkilot kun oli joka tapauksessa tarkoitus niitata runkoon. Loppuviikosta kun osastoni matkusti Müncheniin sahailin rungon titaanista (on muuten kuppanen matsku sahata). Nyt se odottaa viilausta ja niittausta. Tein perjantaina myös vähän emalikokeiluja. Oi kun oli kiva olla pajalla yksin, sai soittaa musaa täysillä ja jorailla aina kun liikkui paikasta toiseen :D.
Perjantaina oli taas koulun hipat Kontikissa eli Ha Det Kul-bileet (H-D-K = Högskolan för Design och Konst, kekseliästä). Ruotsalaiset tuntuvat rakastavan tuommoisia sanaleikkeijä. No olin liikenteessä naapurisvoimin, sillä etkoille ei tullut kuin Iida ja napurini Elin, Matthias ja Mikael. Elin ei tosin lähtenyt hippaamaan. Mutta huisib hauskaa oli! Toisin kuin seuraavana päivänä. HaDetKul-hipat loppuvat aina klo 2 joten nukuin mielestäni ihan kunnon yöunet mutta seuraava päivä oli yhtä koomaa. Rahjustin pyykkivuoroni jälkeen Noemin kanssa Stiinalle joka oli koko päivän kokkaillut kahden kiinalaisen ja yhden Taiwanilaisen tytön kanssa. Noemi keskusteli innokkaasti Kiinan politiikasta ja meikä melkein nukahti pöytään.
Sunnuntaina taas olin täysissä voimissa. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja aiheutti suurta levottomuutta jaloissa. NIIN IHANA SÄÄ! Kieppasin Sitgbergstorgetin Hemköpin (ruokakauppa) kautta (eväät mukaan) ratikalle ja matkustin Saltholmeniin merenrannalle. Sieltä lähtee lauttoja Göteborgin saaristoon (=skärgården). Itse on mennyt lautoille koska lupasin lähteä sinne Noemin ja hänen ystävänsä kanssa tulevana viikonloppuna. Menin valokuvaamaan ja keikkumaan auringossa kylpeville rantakallioille. Siellä söin eväitä ja tuijottelin merelle ikionnellisena ja varmana siitä että nyt tulee kesä. Oli niin lämmin, että hetken tarkeni jo topilla, jos löysi paikan johon tuuli ei yltänyt :). Härligt! Saltholmenista palasin kotiin kahville mutta en voinut jäädä sisälle vaan painelin vielä kaupungin kaduille ja Trädgårdeniin nauttimaan viimeisistä auringon säteistä. Ja simpura että auringon laskettua tulikin kymä. Kesään on vielä matkaa.
Maanantaina ostin Cyckelkungenista käytetyn pyörän sillä hinnat nousevat koko ajan kesää kohden. Löysin punaisen 3-vaihteisen normipyörän, jossa on maailman mukavin satula! Hintaa pyörälle tuli 800 kruunua eli reilut 68 euroa. Nyt pääsen reissaamaan vähän pidemmällekin! Totesin vain parin päivän pyöräilyn jälkeen että täytynee käydä säädättämässä ohjaustanko- ja satulakorkeus sopivemmiksi. Vaihteet toimii paremmin kuin kotopyörässä ja jopa jarrutkin pelaa! Joutunen vain totuttelemaan jälleen jalkajarruun :).
Tiistaina alkoi Fokus på trä -kurssi. Kokeilemme vähän puun käyttöä ja mahdollisuuksia korussa. Aikaa vain on ollut naurettavan vähän sillä tehtävänanto tuli tiistaina puoliltapäivin, jonka jälkeen Design-osaston Rasmus tuli näyttämään meille intarsia tekniikan saloja ja sitten piti lähteä etsimään materiaalia. Eli aikaa kokeiluille oli vain keskiviikko, torstai ja huomenna aamupäivä. No on tullut sahattua viilattua ja poltettua vähän puuta, jippii :). Huomenna ennen läpikäyntiä menemme studiebesökille taidemuseoon.
Eilen käväisin Anna-Karinin ja Carolinen kanssa kolun jälkeen Jonseredissa, joka on pieni työläis/asuinalue kymmenisen minuutin junamatkan päässä Göteborgin keskustasta. Luokkakaverini Anna-Karin asuu sambonsa kanssa siellä ja hänellä on jopa oma pieni IHANA ateljee vanhassa tiilirakennuksessa. Niin siis kirpparillehan me sinne lähdettiin käymään, Östhjälpen-nimiselle sellaiselle. Ihan hjuva ja halpa kirppis. Mukaani tarttui tosin vain pari peltipurkkia. Junaa odotellessa menimme kanelbullelle Anna-Karinin työhuoneelle. MÄKIN HALUUUUUUN OMAN ATELJEEN! Puulattia ja työpöytä. Oli muuten ensimmäinen kerta kun matkustin junalla Ruåtsinmaalla :D Wow.
Tänään kyrsiinnyin puupölyyn hautautumiseen klo 15 ja lähdimme Rosan kanssa kahville ja päätimme tehdä ruokaa yhdessä ja pitää leffaillan. Leffan lainasimme Tredjelånggatanilta pienestä kirjastosta ja minäkin hankin oman kirjastokortin. Kokkasimme pinaattipekoniherkkusieni-munakkaan josta tulikin kokkelia mutta hyvää yhtäkaikki :D. Niin, Rosa tosiaan palasi Hollannista maanantaina. En muista selitinkö jo mutta menkööt uudestaan. Rosan poikaystävän isä kuoli, joten hän lensi pari viikkoa sitten takaisin Amsterdamiin avuksi. Hän palasi maanantaina ja minä, Stiina ja Noemi kokattiin päivällinen Stiinalla Rosan paluun kunniaksi. Oli Pääruoka, bruchetat, salaatti ja jäkkäri. Rosa tuli suoraan lentokentältä ja puhuttiinkin tuntitolkulla hautajaisista ja kaikesta mahdollisesta.
Tänään Rosa kertoi Lapin reissusta josta uupuu yksi tyyppi autosta. Suunnitelmana on siis ajaa autolla Kiirunaan eli Ruåttin lappiin. Matkalla yövytään hostellissa ja paikanpäällä samoin. Ja meikä lähtee mukaan! Hintaa reissulle tulee 2300 kruunua eli 196 euroa + sapuskat. Once in a lifetime. Juttelen vielä opettajan kanssa, jos voin olla muutaman päivän poies koulusta mutta ei pitäisi olla mikään ongelma. Lähtö viimeinen tätä kuuta eli ihan pian! Matkasuunnitelma siitä rento että voidaan pysähdellä aina kun nähdään jotain mielenkiintoista. Joitain luonnonpuistoja suunnnitelmassa oli joka tapauksessa. Autossa meitä on siis vissiin kuusi(?), mukanaolijoista tunnen vain Iidan ja Rosan mutta ajomatkan jälkeen epäilemättä muutkin :D.
Mutta nyt alkaa olla myöhä ja aamulla pitänee palata taas penkin ääreen viilaamaan, sahaamaan ja hiomaan. Postailen kuvia mm. aurinkoisilta rantakallioilta (=klippor) ja Kontikin villeistä viidakkotunnelmista toisella kertaa...
torstai 19. maaliskuuta 2009
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Täällä ollaan
Vähän meinaa laiskottaa aina välistä tämän blogin suhteen. Lisäksi tuntuu että meinaa kieli mennä solmuun kun pitääkin vaihataa ajatukset taas suomenkielelle.
Se viimeksi mainitsemani Taidekäsityön teoria ja historia-luennolle luettava nivaska olikin på norska :D eli yritin lukea sitä huikeat viisi minuuttia. Opettaja naureskeli juu että onhan se varmaan aika mahdotonta ymmärtää jos ei ole edes ruotsi äidinkielenä. Jopa osa luokkakavereistani oli ihan kahvilla, vaikka ruåttalaisia ovatkin. Luento sen sijaan oli varsin mielenkiintoinen. Käytiin keskusteluita mitä on taide, mitä on design ja mitä on taidekäsityö. Luennot ovat yhteisiä koru- tekstiili- ja keramiikkaopiskelijoille. Opettaja kysäisi yhden keskustelun yhteydessä että mitenkäs on asian laita Suomessa. Popula hymyili ihan varmana siitä etten ole koko luennolla tajunnut sanaakaan. Ai että oli hjuva fiilis nähdä niiden loksahtaneet leuat kun vastasin på svenska että asia on mun näkökulmasta tällai ja tällai. :D Niin hjuva fiilis. Yksi heebo jonka kanssa olin kökköruotsillani jutellut juuri saavuttuani tänne kysäisi luennon jälkeen että taidat sitten ymmärtää aika hyvin. Hähää. Niin taidan.
Nojjoo, nyt on tullut asuttua aikalailla koulussa. Tekniikkakurssit on aika työllistäviä, joten normi koulupäivä venähtää klo 9stä kello kuuteen tai seitsemään. Viimeviikolla loppui siis valukurssi. En muista olenko jo hehkuttanut, mutta oli ehkä paras kurssi ikinä. Ope oli lunki ja ja jos ei jotain muistanut niin ei hättää, tehdään yhdessä. Ja nyt meikä osaa valaa! Oli aika diippi fiilis tiistaina joten suuuuren suunnittelun tuloksena sain viime viikolla aikaiseksi 3 kpl valettuja sydämiä, siis anatomisesti oikeita sydämiä. Veistin ensi muodon tsipasta, halkaisin, tein silikonimuotin, vahamalleja sinikonimuotilla, sulatin vahapuoliskot yhteen ja ja vielä vahasta aortat ja muut valtimot ja laskimota ja sitten vahapuuhun, kipsiin, uuniin, sulatetut hopeat sisään ja vola! Samassa tein kiekulakorun osia valamalla ja nut mulla on kumimuotti vahakappaleita varten, joten korun valmistuksen pitäisi jatkossa sujua sutjakammin. Lisäksi olen jo hahmotellut uutta korua sarjaan. Niin ja ne siemenkodanmuodot jotka valoin toissaviikolla odottavat vielä jatkokehitystä.
Tällä viikolla oli neljän päivän emalikurssi (maanantaisin on siis aina teoriaa tai skiss och tekningiä kuten tällä viikolla). Opettajana oli taas vieraileva korutaiteilija eli tällä kertaa Agnieszka Knap (puolalaissyntyinen). Opella hienoja töitä itsellää ja tapa opettaa emalointiakin oli aika erilainen kuin mitä emalikurssilta odotin. Hän halusi panostaa ilmaisuun, ei niinkään tekniikkaan. Hän opetti perusasiat ja kertoi kuinka puhdasta ja varovaista tilassa pitäisi olla jos haluaa jotain tiettyä saada aikaiseksi. Mutta kun kymmenen ihmistä ramppaa samassa tilassa eikä ole tislattua vettä steriilistä ympäristöstä puhumattakaan ei mitään Faberge-munia väännelläkään. Näinpä kokeiltiin erilaisia värejä, pintoja ja piti yrittää saada valjastettua emali omaan tyyliin/ilmaisuun sopivaksi. Tehtävänä oli valita yksi väri ja tehdä yhdellä värillä koko koru (monochrome). Opettaja ihastui värikkääseen skissikirjaani ja halusi että teen siitä (sen kaltaisen ilmaisultaan) korun, portfolioni on kuulemma aivan liian tunteeton ja design. Noh, aikaa ei ollut paljon ja päivät venyivät pitkiksi ja teinkin sitten melko naiivin ja sarjakuvamaisen korun. Itse en kyl ole siihen tyytyväinen (vaikka opettajan mielestä onnistuin hyvin). Aion siis jatkaa kokeiluja omala ajallani. Ja siihen tarjoutuukin mahdollisuus kun osasto lähtee sinne Saksaan Schmuck09 messuille, minä siis en kun ei ole rahaa, ja minulla on koko osasto käytettävissäni kolme päivää :D. No, yhdelle päivälle suunniteltiin Stiinan kanssa jo jotain reissua jonnekin. Niin, emalista vielä, haluan löytää jonkin keinon emalinkin suhteen että koruista tulisi kestäviä eikä semmoisia mitä joutuu sitten kokoajan varomaan ettei emali mene rikki.
Lisäksi perjantai-iltapäivänä oli hollantilaisen korutaiteilijan luento:
Smyckekonstnären Ineke Heerkens tillhör den yngre generationen av internationella smyckekonstnärer. Hon bor och verkar i Holland där hon också utbildat sig på Gerrit Rietveld Academie. Efter föreläsningen är det öppet för diskussion kring smycken.
Hän kertoi omasta tavastaan työskennellä prosessikuvauksineen ja näytti paljon inspiraatiokuviaan ja miten on niistä lähtenyt ja mihin päätynyt. Prosessi oli ihan mielenkiintoista nähdä, mutta korut eivät kyllä puhutelleet minua yhtään. En vain näe niissä päätä enkä häntää. Luennon jälkeen tuli vähän sellainen fiilis että en minä halua päätyä tekemään vain jotain käsittämättömän näköisiä möykkyjä joissa nyt sattuu olemaan rintaneulamekanismi ja joita esitellään gallerioissa ympäri maailmaa. Toki voin itseäni varten tehdä jotain diipimpiä koruja (kuten sydän-projekti) että saan jotain asioita käsiteltyä ja ulos päästäni mutta että koko urani pykäisin sellaisia. Ennemmin suodatan artsuiluni jonkinmoisen designfiltterin läpi ja teen oikeasti käytännöllisiä, kestäviä ja KAUNIITA koruja (ainakin edes jonkun mielestä). Paskat siitä jos ei nyt satu olemaan arvostettu jossain taidepiireissä. Päivän avautuminen :D
Viime viikonloppuna oli Stiinan tuparit Johannebergissä. Aika suomlaisvoittoisesti mentiin, sillä paikalla oli Stiinan sambo (=avokki) Timo, Stinan kurssikavereita ja niiden kavereita eli 9 suomalaista ja yksi ruotsalainen eli Elle. Kohteliaisuussyistä kaikki puhuivat tietenkin ruotsia. Ellen kanssa olikin mukava rupatella, on myös pähkinöinä matkustamiseen. Tuli puheeksi Granadan reissu ja Elle taas on ollut siellä puolisen vuotta vaihdossa niin siitähän tuli sitten rupateltua pitkät pätkät. Hän aikoo lähteä Etelä-Amerikkaan parin kuun päästä reppureissaamaan. Espanjateeman mukaisesti mentiin (tai osa meistä meni) jatkoille espanjalaishenkiseen baariin, nimeä en muista mutta oli aika lähellä Nefertitiä keskustassa. Tuli jorailtua ja naurettua. Blondeilla käy ainakin flaksi kyseisessä baarissa, miehet iskivät kiinni kuin siat limppuun Stiinaan ja Stiinan opiskelukaveriin joilla oli vaaleat kutrit. Ellen kanssa tirskuttiin ja jorailtiin suht rauhassa :D. Eilen perjantaina istuttiin iltaa taasen täällä meidän keittiössä. Timo, Stiina, Mathi ja meikä. Hieman hiljaista oli, sillä Dominic oli kipeenä, Frankalla ja Iidalla aikainen aamu tänään, Mikaelilla lääkärispippalot tentin kunniaksi, Rosan poikaystävän isä kuoli, joten hän on ollut kotonaan Amsterdamissa jo viikon ja Noemista ei muuten vain kuulunut mitään. Syötiin focacciaa (MINÄ LEIVOIN!), juustoja ja viinirypäleitä ja tissuteltiin. Ja koska Aippa osti viikko sitten kortin Fysikeniin eli paikalliselle salille (1 295 kr/3kk eli 110,5562 eskoa) oli hän duktig flicka ja styrkeyogassa (=voimijooga på finska) aamulla klo 10 :). Maanantaina tuli testattua spinning ja keskiviikkona afrikkalainen tanssi. Huomenna lenkille :)kuten joka sunnuntai. Tälle illalle tarjoutui jo kahdet hipat: ranskalainen naapuri aikoo pitää hippalot meiän köökissä ja suomalainen naapurini Noora kutsui alakerrantytön synttäreille ja baariin eli suomalaisiin hippoihin.. tjaa. Täytynee harkita. Pitäisi työstää Huvudsak-kurssin työtä, palautus ensi keskiviikkona...
No tällaista tällä erää, meikä painelee kahveelle, vi hörs!
Se viimeksi mainitsemani Taidekäsityön teoria ja historia-luennolle luettava nivaska olikin på norska :D eli yritin lukea sitä huikeat viisi minuuttia. Opettaja naureskeli juu että onhan se varmaan aika mahdotonta ymmärtää jos ei ole edes ruotsi äidinkielenä. Jopa osa luokkakavereistani oli ihan kahvilla, vaikka ruåttalaisia ovatkin. Luento sen sijaan oli varsin mielenkiintoinen. Käytiin keskusteluita mitä on taide, mitä on design ja mitä on taidekäsityö. Luennot ovat yhteisiä koru- tekstiili- ja keramiikkaopiskelijoille. Opettaja kysäisi yhden keskustelun yhteydessä että mitenkäs on asian laita Suomessa. Popula hymyili ihan varmana siitä etten ole koko luennolla tajunnut sanaakaan. Ai että oli hjuva fiilis nähdä niiden loksahtaneet leuat kun vastasin på svenska että asia on mun näkökulmasta tällai ja tällai. :D Niin hjuva fiilis. Yksi heebo jonka kanssa olin kökköruotsillani jutellut juuri saavuttuani tänne kysäisi luennon jälkeen että taidat sitten ymmärtää aika hyvin. Hähää. Niin taidan.
Nojjoo, nyt on tullut asuttua aikalailla koulussa. Tekniikkakurssit on aika työllistäviä, joten normi koulupäivä venähtää klo 9stä kello kuuteen tai seitsemään. Viimeviikolla loppui siis valukurssi. En muista olenko jo hehkuttanut, mutta oli ehkä paras kurssi ikinä. Ope oli lunki ja ja jos ei jotain muistanut niin ei hättää, tehdään yhdessä. Ja nyt meikä osaa valaa! Oli aika diippi fiilis tiistaina joten suuuuren suunnittelun tuloksena sain viime viikolla aikaiseksi 3 kpl valettuja sydämiä, siis anatomisesti oikeita sydämiä. Veistin ensi muodon tsipasta, halkaisin, tein silikonimuotin, vahamalleja sinikonimuotilla, sulatin vahapuoliskot yhteen ja ja vielä vahasta aortat ja muut valtimot ja laskimota ja sitten vahapuuhun, kipsiin, uuniin, sulatetut hopeat sisään ja vola! Samassa tein kiekulakorun osia valamalla ja nut mulla on kumimuotti vahakappaleita varten, joten korun valmistuksen pitäisi jatkossa sujua sutjakammin. Lisäksi olen jo hahmotellut uutta korua sarjaan. Niin ja ne siemenkodanmuodot jotka valoin toissaviikolla odottavat vielä jatkokehitystä.
Tällä viikolla oli neljän päivän emalikurssi (maanantaisin on siis aina teoriaa tai skiss och tekningiä kuten tällä viikolla). Opettajana oli taas vieraileva korutaiteilija eli tällä kertaa Agnieszka Knap (puolalaissyntyinen). Opella hienoja töitä itsellää ja tapa opettaa emalointiakin oli aika erilainen kuin mitä emalikurssilta odotin. Hän halusi panostaa ilmaisuun, ei niinkään tekniikkaan. Hän opetti perusasiat ja kertoi kuinka puhdasta ja varovaista tilassa pitäisi olla jos haluaa jotain tiettyä saada aikaiseksi. Mutta kun kymmenen ihmistä ramppaa samassa tilassa eikä ole tislattua vettä steriilistä ympäristöstä puhumattakaan ei mitään Faberge-munia väännelläkään. Näinpä kokeiltiin erilaisia värejä, pintoja ja piti yrittää saada valjastettua emali omaan tyyliin/ilmaisuun sopivaksi. Tehtävänä oli valita yksi väri ja tehdä yhdellä värillä koko koru (monochrome). Opettaja ihastui värikkääseen skissikirjaani ja halusi että teen siitä (sen kaltaisen ilmaisultaan) korun, portfolioni on kuulemma aivan liian tunteeton ja design. Noh, aikaa ei ollut paljon ja päivät venyivät pitkiksi ja teinkin sitten melko naiivin ja sarjakuvamaisen korun. Itse en kyl ole siihen tyytyväinen (vaikka opettajan mielestä onnistuin hyvin). Aion siis jatkaa kokeiluja omala ajallani. Ja siihen tarjoutuukin mahdollisuus kun osasto lähtee sinne Saksaan Schmuck09 messuille, minä siis en kun ei ole rahaa, ja minulla on koko osasto käytettävissäni kolme päivää :D. No, yhdelle päivälle suunniteltiin Stiinan kanssa jo jotain reissua jonnekin. Niin, emalista vielä, haluan löytää jonkin keinon emalinkin suhteen että koruista tulisi kestäviä eikä semmoisia mitä joutuu sitten kokoajan varomaan ettei emali mene rikki.
Lisäksi perjantai-iltapäivänä oli hollantilaisen korutaiteilijan luento:
Smyckekonstnären Ineke Heerkens tillhör den yngre generationen av internationella smyckekonstnärer. Hon bor och verkar i Holland där hon också utbildat sig på Gerrit Rietveld Academie. Efter föreläsningen är det öppet för diskussion kring smycken.
Hän kertoi omasta tavastaan työskennellä prosessikuvauksineen ja näytti paljon inspiraatiokuviaan ja miten on niistä lähtenyt ja mihin päätynyt. Prosessi oli ihan mielenkiintoista nähdä, mutta korut eivät kyllä puhutelleet minua yhtään. En vain näe niissä päätä enkä häntää. Luennon jälkeen tuli vähän sellainen fiilis että en minä halua päätyä tekemään vain jotain käsittämättömän näköisiä möykkyjä joissa nyt sattuu olemaan rintaneulamekanismi ja joita esitellään gallerioissa ympäri maailmaa. Toki voin itseäni varten tehdä jotain diipimpiä koruja (kuten sydän-projekti) että saan jotain asioita käsiteltyä ja ulos päästäni mutta että koko urani pykäisin sellaisia. Ennemmin suodatan artsuiluni jonkinmoisen designfiltterin läpi ja teen oikeasti käytännöllisiä, kestäviä ja KAUNIITA koruja (ainakin edes jonkun mielestä). Paskat siitä jos ei nyt satu olemaan arvostettu jossain taidepiireissä. Päivän avautuminen :D
Viime viikonloppuna oli Stiinan tuparit Johannebergissä. Aika suomlaisvoittoisesti mentiin, sillä paikalla oli Stiinan sambo (=avokki) Timo, Stinan kurssikavereita ja niiden kavereita eli 9 suomalaista ja yksi ruotsalainen eli Elle. Kohteliaisuussyistä kaikki puhuivat tietenkin ruotsia. Ellen kanssa olikin mukava rupatella, on myös pähkinöinä matkustamiseen. Tuli puheeksi Granadan reissu ja Elle taas on ollut siellä puolisen vuotta vaihdossa niin siitähän tuli sitten rupateltua pitkät pätkät. Hän aikoo lähteä Etelä-Amerikkaan parin kuun päästä reppureissaamaan. Espanjateeman mukaisesti mentiin (tai osa meistä meni) jatkoille espanjalaishenkiseen baariin, nimeä en muista mutta oli aika lähellä Nefertitiä keskustassa. Tuli jorailtua ja naurettua. Blondeilla käy ainakin flaksi kyseisessä baarissa, miehet iskivät kiinni kuin siat limppuun Stiinaan ja Stiinan opiskelukaveriin joilla oli vaaleat kutrit. Ellen kanssa tirskuttiin ja jorailtiin suht rauhassa :D. Eilen perjantaina istuttiin iltaa taasen täällä meidän keittiössä. Timo, Stiina, Mathi ja meikä. Hieman hiljaista oli, sillä Dominic oli kipeenä, Frankalla ja Iidalla aikainen aamu tänään, Mikaelilla lääkärispippalot tentin kunniaksi, Rosan poikaystävän isä kuoli, joten hän on ollut kotonaan Amsterdamissa jo viikon ja Noemista ei muuten vain kuulunut mitään. Syötiin focacciaa (MINÄ LEIVOIN!), juustoja ja viinirypäleitä ja tissuteltiin. Ja koska Aippa osti viikko sitten kortin Fysikeniin eli paikalliselle salille (1 295 kr/3kk eli 110,5562 eskoa) oli hän duktig flicka ja styrkeyogassa (=voimijooga på finska) aamulla klo 10 :). Maanantaina tuli testattua spinning ja keskiviikkona afrikkalainen tanssi. Huomenna lenkille :)kuten joka sunnuntai. Tälle illalle tarjoutui jo kahdet hipat: ranskalainen naapuri aikoo pitää hippalot meiän köökissä ja suomalainen naapurini Noora kutsui alakerrantytön synttäreille ja baariin eli suomalaisiin hippoihin.. tjaa. Täytynee harkita. Pitäisi työstää Huvudsak-kurssin työtä, palautus ensi keskiviikkona...
No tällaista tällä erää, meikä painelee kahveelle, vi hörs!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
